SkyWatcher Dobson 200/1200mm Classic Telescope

Siinä se nyt sitten on vihdoinkin perille saapuneena. Eli paketista pitäisi löytyä SkyWatcher Dobson 200/1200mm Classic -peilikaukoputki. Jasu ja Roope olivat heti kiinnostuneena hommassa mukana, kuten kuvasta näkyy!

Jasu ja Roope halusivat heti ensimmäisenä tutusta paketteihin (klo 11:07)
Kun oma valmistumiseni vihdoin lähestyi, kyseli äiti varovaisesti mitä haluaisin valmistujaislahjaksi. Hetken aikaa siinä mietin ja surffailin, kunnes välähti loistava idea. Idea josta olisi iloa vuosiksi eteenpäin eli kaukoputki! Joskus yläasteaikaan olin todella kiinnostunut siitä, mitä taivaalla tapahtuu. Olihan meillä parin kaverin kanssa jonkinlainen oma tähtikerhokin. Siihen aikaan kunnon putken hankkiminen oli mahdotonta, koska itsellä ei ollut tuloja. Sen jälkeen n. 15 vuotta tähtitieteen uutisten seuraaminen oli lähinnä satunnaista. Taivaalta tuli bongailtua lähinnä tähdenlentoja. Sen ajan hienoimpina havaintoina olivat kuitenkin Hale-Boppin komeetta kiikarilla ja yksi hieno vihreä kirkas Bolidi paljain silmin. Kun nyt sitten keväällä lueskelin tähtitaivaan tapahtumista, taivaan löydöistä ja tähtitieteensaavutuksista, niin tähtikärpänen puraisi heti kerralla. Putkihan oli saatava nyt kun kerran rahoitustakin valmistujaislahjan muodossa oli tarjolla.
Ensiksi silmäilin pari mielenkiintoista vaihtoehtoa Villen Kellon nettikaupasta ja kyselin sitten Astronetin foorumilta kokeneempien harrastajien mielipiteitä. Oma tuleva kaukoputki kerkesi muuttua useaan otteeseen, mutta lopulta päädyin tuohon SkyWatcherin dobsoniin. Perustelin dobsonin sillä, että se on nopea ja helppo pystyttää, käytön opetteluun ei mene liikaa aikaa ja se on helppo kuljettaa vaikka painoa onkin 21kg jalustan kanssa. Lisäksi alkuperäiset ehtoni toteutuvat, eli tarkoituksena oli löytää putki, jossa suurennos riittäisi planeettojen katsomiseen ja valovoiman deep sky kohteillekin.
Päätin tilata putken lopulta Optical-Systemsiltä Saksasta. Näin sain tingittyä hinnan siihen luokkaan, mitä olin valmis putkesta maksamaan. Putki tulisi UPS-standard lähetyksenä suoraan ovelta-ovelle periaatteella. Tilasin putken 30.5 eikä Optical-Systemsllä sattunut olemaan putkea sillä hetkellä varastossa. Jouduin siis odottelemaan, kunnes 19.6 putki lähti tulemaan kohti Suomea. Optical-Systems lupasi, että putki olisi kolmessa päivässä ja ennen juhannusta perillä. Saksassa sattui kuitenkin olemaan joku kuljetusalan lakko ja putkea sai vielä viikon odottaa. Tänään 29.6, eli lähes kuukauden kuluttua, UPS:n lähetti toi paketit ovelle. No, aika vähissä näin yöttömän yön aikaan katsottavakin olisi, joten eipä siis tässä toisaalta hirveä kiirekään ollut.

Paketit auki (klo 11:16)
 
Avattuani paketin huomasin SkyWatcherin tehneen erittäin hyvää työtä. Putki oli todella siististi ja tukevasti pakattuna. Avovaimollekin selvisi nyt, että kuinka isosta putkesta loppujen lopuksi olisikin kysymys. Siinäpä illaksi miettimistä, eli mihin paikalle putki sijoitetaan siksi aikaa kun se ei ole käytössä.

Jalustan osat valmiina koottavaksi (klo 11:25)
Kun sain jalustalaatikon purettua, tekivät jalustan osat ja mukana tulleet työkalut heti vaikutuksen. Kyseessä ei todellakaan ollut mikään ”halppishuonekalu,” vaan kaikki osat oli tehty huolella muotoonsa. Myös kiinnitystarpeet, ruuvit ja muut sellaiset olivat ensiluokkaisesta materiaalista valmistettuja. Saisivat huonekalujen valmistajat mennä SkyWatcherille oppiin.

Jalusta oli koottuna tunnin kuluttua (klo 12:23)
Jalustan kokoamisessa ei oikeastaan ollut ongelmia, vaan sain kasattua jouhevasti ilman miettimistaukoja. Iso kiitos kuuluu myös hyvin tehdyille ohjeille (englanniksi). Ainoa ongelma oli mustat sormen jäljet. Sormiin musta väri oli tarttunut ruuveista. Onneksi tiukassa olleet tahrat lähtivät kuitenkin pois hankaamalla tolulla kostutetulla rätillä. Seuraavaksi käsien pesulle, ettei putki muuttuisi mustaksi.

Tauolla tutkin ohjeet loppuun (klo 12:34)
Kun jalusta oli pystyssä, niin yllättäen muistinkin, että jääkaapissa oli varattuna yksi kylmä asennusolut. Kaikki oli sujunut niin joutuisasti ja ongelmitta, ettei ollut tullut mieleenkään lepuuttaa hermoja välissä. Niinhän yleensä käy tuskaillessa huonekaluja kootessa. No, päätin pitää pienen hengähdystauon oluen kera. Siemaillessa tutustuin itse putken asennukseen. Ohje vaikutti hyvin simppeliltä, eli ei muuta kuin toimeen.

Putken asennukseen ei kauaa aikaa kulunut (klo 12:51)
 
Putken asennus oli ohjeita noudattamalla helppoa eikä aikaakaan kun putki oli olohuoneen lattialla katselukunnossa. Todella mahtava ilmestys. Todellista kokoa on vaikea arvioida kuvista vaan tämä pitää itse nähdä omassa olohuoneessa.
 

Etsimen säädöt kohdalleen (klo 13:18:51)
 
Ensimmäiset säädöt ja kohdistuksen etsinputkelle tein ikkunan läpi muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan tuulivoimalaan. Aluksi tuotti vaikeuksia tajuta kumpaan päin putkea on käännettävä, jotta ylösalaisin oleva kuva liikkuisi oikeaan suuntaan.

Tuulivoimala 25mm:n okulaarin läpi kuvattuna (yllä K800i klo 13:29 ja alla S10 klo 13:42)
 
Kohdistuksen jälkeen piti testata kuinka kuvaaminen putken läpi onnistuu. Asensin Ursalta tilatun digipokkaritelineen putken okulääriin kiini. Ensiksi nappasin yhden kuvan kännykän (SonyEricsson K800i) kameralla ja perään sitten pokkarilla (Canon PowerShot S10). Aika tarkka sai olla molempien kameroiden kohdistuksen kanssa, että yleensäkään sai kohtuullista kuvaa aikaiseksi. Pisti mietteliääksi, että saapa nähdä miten käy tositilanteessa auringonpilkkujen ja planeettojen kanssa.
Taivas oli täysin pilvessä, joten purin kamera-adapterin pois ja päätin ruveta kirjoittamaan raporttia operaatiosta blogiin. Aloin naputtelemaan raporttia, mutta yllättäen pilvet repesivät ja auringonvalo tulvi olohuoneeseen. Kurkkasin ulos ja huomasin, että muutama minuutti voisi olla aikaa katsoa ensikertaa aurinkoa. Siirsin kaukoputken ikkunan viereen ja juoksin kaapista Ursalta tilatun kokoaukon aurinkosuodattimen ja samalla mietin miten kohdistaa putken. Vaikka olinkin innoissani, niin muistin ettei saisi katsoa aurinkoon suodattamatta edes kohdistinputkella. Hetken mietin ja keksin ratkaisun. Tietenkin kohdistus tehdään varjolla, säädin putken asentoon jossa sen varjo oli mahdollisimman pieni. Laitoin kiireellä 25mm super plösslin okulaarin paikoilleen ja kurkistin siihen. Uskomatonta, kerralla osuin aurinkoon. Auringon laita näkyi kuvakentän laidassa, jonka jälkeen kohdistamisen viimeistely oli näin aloittelijallekin helppoa. Riemuni oli entistä suurempi kun näin elämäni ensimmäisen havainnon kaukoputkella ja se oli kaikenlisäksi elämäni ensimmäinen auringonpilkku. Myöhemmin varmistin SpaceWeatherin sivuilta, että kyseessä todellakin oli auringonpilkku 961.

Oma ensihavaintoni, auringonpilkku 961 vasemmalla (SonyEricsson k800i klo 14:35)
”Minä näin auringonpilkun, minä näin auringonpilkun!” Hihkuin itsekseni kunnes tajusin, että eihän kukaan muu kissoja lukuun ottamatta ole kotona. Muistin kameran, mutta pikavilkaisu taivaalle kertoi, ettei nyt olisi aikaa virittää pokkaritelinettä ennen seuraavaa pilveä. Niinpä nappasin kännykkäni SonyEricsson k800i:n sohvalta ja nappasin kuvan okulaarilta käsivaralta. Uskomatonta, eihän tämän pitänyt näin helppoa olla, pilkku näkyy selvästi kuvassa. Yllä kuvassa siis ensihavaintoni ja ensimmäinen kuvani kaukoputken kautta kuvattuna. Paketin saapumisesta ensihavaintoon 3.30h! Liekö ennätys ensikertalaiselle, mutta ainakin hyvä saavutus. Yritin samaa kuvaa muutaman kerran uudestaan, mutta huonommalla tuloksella. Samalla tuli todistettua myös kissaperheen ongelmat. Kissan karva oli jossain linssillä tai peilillä ja puhelin tuntui väkisin kokoajan tarkentavan siihen eikä aurinkoon. Lopulta aurinko meni pilveen ja pääsin kirjoittamaan tämän raportin loppuun.
(Kaikki kuvat yhtä Canon PowerShot S10:n kuvaa lukuunottamatta otettu kännykän kameralla, SonyEricsson k800i)