Tietomaassa välähtää!

 Tietomaassa välähtää! (Canon EOS 450D & Canon EF-S 18-55mm IS: F/9, 3.22s, ISO100)
Aikeenani on ollut jo pidempään kokeilla salamakuvausta, mutta Oulussa voimakkaita ukkosia esiintyy valitettavan harvoin. Tiistai 13.7 oli poikkeus, sillä saimme nauttia jopa kolmesta ukkosesta. Kaksi ensimmäistä olivat kuitenkin salamoinniltaan vaisuja – mutta onneksi, sillä järjestelmäkamera varusteineen ei ollut mukana kaupungilla, jossa pidimme sateen suojaa.
Olin jo valmistautumassa nukkumaan, kun kolmas ukkonen nousi yllättäen kaupungin ylle. Nukkumatti sai jälleen odottaa, kun harrastukset kutsuivat. Jo jalustan etsimiseen tuntui menevän ikuisuus. Kun viimein pääsin parvekkeelle, sain jalustan pystyyn sekä lasitetun parvekkeen lasit revittyä auki, ukkonen oli hurjimmillaan.
Kameraa pystyttäessä yritin keksiä minkälaisilla kameran asetuksilla hommaan pitäisi ryhtyä. Tähdet ja Avaruus -lehden numerossa 4/2010 oli hyvät ohjeet yösalamien kuvaukseen, mutta oli tietenkin niin kiire, ettei kyseistä lehteä ehtinyt kaivaa kaapista. Salaman kuvaaminen ei ole helppoa, sen tietää jokainen kuvaamista yrittänyt, mutta kun tietää miten kameran asetukset säätää, onnistumismahdollisuudet paranevat huomattavasti.
Tähdet & Avaruus 4/2010 ohjeet:
  • ISO 100-400
  • Valotusaika vähintään 5s
  • Aukko f2,8-f/8
  • Tarkennus käsin äärettömään
  • Kohinanpoisto pois päältä
  • Kuvanvakaaja pois päältä
  • Käytä jalustaa ja lankalaukaisinta
Vedin asetukset hatusta: ISO 100, aukko f/9 ja valotusaika 3,2 s. Painoin laukaisinta kokeillakseni miltä kuvan valotus ja kuviin tuleva Tietomaan torni näyttävät. Hämmästyksekseni salama välähti juuri samalla hetkellä. Vilkaisin näyttöruutua. Ällistyksekseni saatoin vain todeta, että kuvassa on salama. Ei tämän näin helppoa pitänyt olla!

En kuitenkaan korkannut heti kuohuvaa, vaan jatkoin harrastusta. Salamakuva oli kuitenkin ehkä hieman turhan vaalea, joten säädin valotusta hieman lyhyemmäksi. Sen jälkeen annoin kameran sulkimen laulaa sekä kuvalaskurin tikittää lähes neljäsataa otosta. Näiden neljän sadan ”virallisen” kuvan saaliina olikin sitten pyöreät nolla salamaa!

Oli kyllä melkoista tuuria, että sain tuon ensimmäisen kokeilukuvan heti onnistumaan. Seuraavana päivänä hymyilytti kahta leveämmin, kun ystävät ihmettelivät ja kehuivat kuvaa. Toivottavasti seuraavaa kunnon ukkosta ei tarvitse odottaa näin pitkään. Silloin olen valmiimpi tähän metsästyslajiin.

Lisää samanlaista: