Pilvisen syyssään hätäisiä räpsyjä

Maantie ja taivaantiet vievät samaan suuntaan

Syksy saapuu, sää kylmenee ja illat pimenee. Valokuvaaja huomaa tuon viimeisen viimeistään siitä, että päivätöiden jälkeen ei ole enää montaa tuntia aikaa harrastaa maisemakuvausta, mikäli aikoo kuvata luonnon valossa. Tänään töistä päästyäni katselin viikon sääennustetta ja mietin, että minä päivänä kävisin kuvaamassa syksyn merkkejä. Loppuviikko näytti hyvin sateiselta, joten oli parasta lähteä saman tien kuvaamaan vaikka valoisan aikaa oli enää vain vähän jäljellä. 
Kantaessani kamerakalustoa autoon naapuri kysyi, että eikö siellä ole vähän turhan harmaata ja pilvistä kuvata. Sanoin, että ei se haittaa, yleensä aurinkoinen sää on huonompi vaihtoehto valon ja varjon suuren kontrastin vuoksi. Koska ilta oli jo hämärtymässä, suuntasin auton viiden kilometrin päähän Saramäen rinteelle. Otin sieltä muutaman ruudun Hietamäelle päin. Seuraavaksi palasin pari kilometriä taaksepäin Kallaveden Haminalahden Lahdenpohjalle ja otin rannasta muutaman kuvan lisää. Tässä siis puolen tunnin reissun saldo. Loppujen lopuksi vietinkin digipimiössäni HDR-kuvia värkätessä kauemmin kuin itse kuvausreissu kesti. Edelleenkin jaksan ihmetellä sitä, kuinka täällä Kuopiossa pääsee vain muutaman kilometrin siirtymällä kaupunkimiljööstä aivan toisenlaiseen maisemaan – maaseudulle ja erämaahan.
Aurinko on laskenut tyynelle Lahdenpohjalle

Lisää samanlaista: